Ranualla sijaitsevalta Japanitalolta suihkaisimme tänne. Köngäs oli toki tuttu aikaisemmiltakin matkoilta, mutta näin tuoreina kätköilijöinä törmäsimme ensimmäistä kertaa nimeen Könkäänvaara. Ilma jatkui helteisenä ja meidän olikin varustettava itsemme runsaalla juomavarannolla todettuamme, että kävelymatkaa tulisi kuitenkin jonkin verran ja vieläpä ylämäkeen. Helposti taivallus kuitenkin sujui, sillä reitille oli levitelty varsin kattavasti pitkoksia. Ylöspäin mennessä puusto alkoi harvenemaan ja kalliokko lisääntymään ja ylös päästyämme huokaisimmekin ihastuksesta: maisemat olivat todella upeat. Pari varhaismurrosikäistä jästiä tirskui näköalatornissa, mutta hekin häipyivät nopeasti paikalta päätettyämme itsekin siirtyä ihastelemaan näköaloja vieläkin korkeammalta. Tovin siellä taivasteltuamme uskaltauduimme siirtyä varsinaiselle kätköalueelle, joka oli noin 30 metrin päässä tornista. Uunituore Magellan heilutteli neulaansa epämääräisesti sinne tänne, ehkäpä kallioisen maaperän takia. Niinpä jouduimmekin koluamaan useammankin kivenjärkäleen aluset, mutta kätkö löytyi sitten kuitenkin suhteellisen nopeasti. Muutenkin oli toimittava rivakasti, sillä jästejä tuntui olevan alueella enemmänkin. Alasmeno vaaralta olikin sitten erittäin helppoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti