26.7.2007

Aholankankaan tervahauta

Illan viimeisellä kätköllä ei tarvinnut kauan aikaa kuluttaa. Jenkka lähti kiertämään vajaa väärin päin, joten minä saavuin kätkölle jotakuinkin täysin suoraan. Näitä tervahautoja on kotosalla niin paljon, että kulttuurihistoriaa emme jääneet tutkiskelemaan, vaan otin suurimman koskaan vastaani sattuneen TB:n mukaani. Varmaan pienempikin tiikeri olisi voitu kettinkiin köyttää ja laittaa matkaamaan maailmalle! Palasimme majapaikkaamme leirintäalueelle ja siistiytymisen jälkeen uni maistuikin makoisalle.

Ei kommentteja: