Juhannuskallio

Hotellin pihalla oli jo hieman tunkua, kun linja-autolastillinen ulkomaaneläviä piti mekastustaan ja työntyivät kantamuksineen sisälle. Eipä heitä onneksi näkynyt kallioilla, joilla kirmailimme kuin pienet peurat. Lämmintä hommaa se kyllä oli, sillä aurinko lämmitti meitä sekä suoraan ylhäältä, että kallion välityksellä alhaalta. Eteneminen oli pakostakin hyvin pomppivaa, sillä kalliokko ei todellakaan ollut millään muotoa tasaista. Harjuksen purkki löytyi varsin tarkoista naateista ja niinpä jatkoimme pomppimistamme kohti seuraavaa kätköä.

Ounasvaara I

Jätimme geomobiilin parkkiin hotellin pihalle ja reippasti lähdimme tallustelemaan hyväkuntoisia polkuja myöten kohti kätköaluetta. Rauhallista oli, ei edes lenkkeilijöitä ollut liikenteessä. Nollakohdan ollessa lähellä syöksyimme kuusikkoon ja etsiminen alkoi. Taisinpa jättää katsomatta juuri sen paikan, jota jenkka kehoitti katsomaan ja niinpä pojat purkin löysivätkin täsmälleen siitä kohtaa. Lähistöllä ei ollut muita kätköjä, joten kävelimme takaisin samaa tietä kuin tulimmekin.

Arctic Golf

Ajelimme toiselle puolelle Ounas- ja Kemijoen ja saavuimme paikallisen golf-klubin parkkipaikalle. Käänsimme hieman katseita, sillä varusteemme eivät todellakaan oikein sopineet golfin peluuseen, saatika sitten olleet viimeisimmän pintamuodin mukaisia. Könysimme pusikoiden läpi kohti laskettelurinteitä ja nollakohdan häämöttäessä tiesikin jo kätkön sijainnin. Sieltähän se suuren kiven syleilystä löytyi vaivatta. Hyvin oli kätköalue katveessa, vaikka klubirakennus sijaitsikin lähes kivenheiton päässä.

Rovaniemi Airport

Tämä purkki löytyi rometkumaiseen tyyliin vain heitettynä, ja peitettynä sijoilleen. Purkki oli sisältä todella kostea, joten yritimme sitä hieman kuivailla. Kätkön ympäristö ei herättänyt isompia sympatioita, joten tallustelimme takaisin autolle jatkaaksemme matkaa kumijaloin.

Santa Claus Airport TB-Hotel

Parkkeerasimme geomobiilin aivan virallisella lentokentän parkkipaikalle. Markkuh jopa kustansi paikoituslipunkin. Käyskentelimme sorapintaista pyörätietä kätköalueelle ja ryhdyimme nollapisteen saavutettuamme koluamaan kivenkoloja. Ei löytynyt, ei sitten millään. Pari nuorta jästiäkin kulki ohi pälyilevin katsein: olimme varmasti hieman epäilyttävän oloisia siinä pyöriskellessämme. Mutta viimein itse huomasin katsoa läheistä linnunpönttöä hieman tarkemmin. Reikähän oli pelkkää hämäystä! Pöntön seinä aukesi helposti ja saimme tehdä kätkölle rutiininomaiset tehtävämme. Ihastelimme vielä hetken hienoa toteutusta: olihan tämä ensimmäinen laatuaan, jonka olimme tavanneet. Tästä jatkoimme matkaa jalan toiselle kätkölle.

Santa Claus Forest

Lähdimme koko neljän hengen kätköretkueellamme Rovaniemen valloitusreissulle. Ilma oli mitä mainioin, lämmintäkin aivan kohtuullisesti ja kevyt tuulenvire piti ilman liikkeessä. Kahvitauon jälkeen suunnistimme vähän matkaa Sodankylän suuntaan ja poikkesimme päätieltä hakeaksemme tämän kätkön. Auton sai parkkiin parinsadan metrin päähän ja kävelimme läpi taimikujan. Ilmeisesti lähinnä japanilaislapset olivat saaneet oman nimikkopuunsa tästä "metsästä". Pyöriskelimme taimikon keskellä olevan taukokatoksen ympärillä ja kurkimme vähän joka rakoseen. Markkuh purkin sitten viimein ja saimme nimemme aikakirjoihin. Hämmästyttävän vähän, ellei ollenkaan, löytyi tietoa tästä taimikosta internetistä.

Syväsenvaara

Kipusimme portaat vaaran laelle saakka ja ryhdyimme etsimään kätköä. Jälleen Koloraato vei meitä suunnasta toiseen ja ilmeisen hyvällä tuurilla jenkka kätkön viimein yhytti suuren kiven alta. Suoritettuamme kätköilijän velvollisuutemme nousimme vielä näköalatorniin, josta avautuivatkin varsin näyttävät näkymät yöuntaan nukkuvan Rovaniemen ylle. Nytkin jäi harmittamaan paremman kuvauskaluston puute, mutta otimme silti muistoksi pari näpsyä pienellä geokamerallamme. Tästä poistuimmekin sitten kantatie 78:aa kaakon suuntaan ja kotia kohti. Välillä piti jäädä ihailemaan ja kuvailemaan aamu-usvaista Simojokea, jossa sain erheytettyä paikallisen sinisorsan luulemaan itseäni lajitoverikseen. Synttärireissun saldoksi tuli kymmenen mainiota kätköä.