Railway Station of Kemijärvi

Käytyämme kahvilla ajelimme rautatieasemalle. Pihalla oli hiljaista ja vain toisella puolen ratapihaa työskentelevä kuormaaja piti pienoista ääntä. Niinpä pystyin tonkimaan rauhassa metalliportaitten kulmia ja kolkkia. Mutta ei sitä vain tuntunut löytyvän, vaikka kuinka haeskeli. Jenkkakin lopetti viimein valokuvailemisen ja kykeni ilmoittamaan, että purkki lojui maassa. Voi helkkari, taas minä tein turhaa työtä ja jenkka keräsi sadon! Onneksi olemme tiimi, joten mikäpäs siinä. Laitoimme purkin takaisin oletettavimpaan paikkaan, mutta magneetti tuntui tosi heikolta. Voimme vain toivoa sen pysyvän paikoillaan ja jatkoimme jälleen matkaa kohti pohjoista.