Juhannuskallio

Hotellin pihalla oli jo hieman tunkua, kun linja-autolastillinen ulkomaaneläviä piti mekastustaan ja työntyivät kantamuksineen sisälle. Eipä heitä onneksi näkynyt kallioilla, joilla kirmailimme kuin pienet peurat. Lämmintä hommaa se kyllä oli, sillä aurinko lämmitti meitä sekä suoraan ylhäältä, että kallion välityksellä alhaalta. Eteneminen oli pakostakin hyvin pomppivaa, sillä kalliokko ei todellakaan ollut millään muotoa tasaista. Harjuksen purkki löytyi varsin tarkoista naateista ja niinpä jatkoimme pomppimistamme kohti seuraavaa kätköä.